Sielu paranee

san. Apa Ali-Löytty, säv. Samuli Saarinen

1. Sielun syvyyksiin kosketukses' löytää tien.

Sydämen avaruuksiin, itselleni tuntemattomiin.

Minua tutkit kuin omia taskujas.

Kätesi siunaa kuin isä poikiaan.

Kerto: Sielu paranee suremalla.

Kipu irtoaa läpi kokemalla.

Pakeneminen on turhaa.

Tämä on elämää.

2. Katso pimeyksiin, myrskytuuleni ytimiin.

Sielua satuttaa nimettömyys kun raivoaa.

Tiedän jo odottaa, sinun tiedän kohta kuiskaavan.

Päälleni laskeutuu rauha hiljainen.

Aika ei paranna haavoja, vaan asioiden käsittely... Suru on hoitavaa.